Tarkoitukseni ei ikinä ollut rakentaa älykotia. Halusin vain nähdä pörssisähkön hinnan yhdellä silmäyksellä — ilman että avaan sovelluksen ja etsin oikean päivän tuntihintoja.
Home Assistant oli siihen melkoinen ylilyönti. Mutta se toimi.
Samalla aloin tutkia, mitä kaikkea muuta sillä voisi tehdä. Pian huomasin, että yllättävän moni jo omistamani laite oli mahdollista liittää samaan järjestelmään.
Home Assistantissa kiinnosti ennen kaikkea se, ettei kotia tarvinnut rakentaa yhden valmistajan ympärille. Samalle alustalle sai eri merkkisiä laitteita, paikallisia yhteyksiä ja myöhemmin myös itse tehtyjä automaatioita. Hintanäkymä oli ensimmäinen syy kokeilla sitä. Laaja integroitavuus oli syy jatkaa.
En ollut suunnitellut kokonaisuutta etukäteen. Yksi laite löytyi sieltä, toinen täältä. Kohta Home Assistant ei enää näyttänyt vain sähkön hintaa, vaan kodin eri järjestelmät alkoivat vähitellen puhua samaa kieltä. Ensin valmistui tilannenäkymä. Sen jälkeen aloin tutkia, voisiko alustalla tehdä jotain aidosti hyödyllistä — automaattisesti.
Siinä vaiheessa pikkusormi oli jo annettu.
Käyttöläppäristä ympärivuorokautiseen palvelimeen
Ensimmäinen Home Assistant pyöri läppärillä, joka oli jo valmiiksi käytössäni. Se oli hyvä tapa kokeilla järjestelmää ilman uusia hankintoja: asennus käyntiin, pörssisähkön hinta näkyviin ja ensimmäiset integraatiot testiin.
Samalla kävi nopeasti selväksi, että kotiautomaatio on luonteeltaan ympärivuorokautinen palvelu. Jos järjestelmän on tarkoitus kerätä mittauksia, näyttää tilannekuvaa ja suorittaa automaatioita, sen pitää olla saatavilla myös silloin, kun läppäri on kiinni, päivittymässä tai jossain aivan muussa käytössä.
Seuraavaksi ostin Tori.fi:stä käytetyn Raspberry Pi 3:n. Asensin sille Home Assistant OS:n, joka pyöri tavalliselta microSD-kortilta. Järjestelmä kaatuili, ja laitteen rajat tulivat melko nopeasti vastaan. Kokeilusta oli kasvamassa pysyvä järjestelmä, eikä Pi 3 ollut enää sellainen pohja, jonka varaan halusin rakentaa lisää vuosiksi eteenpäin.
Lopulta vaihdoin uuteen Raspberry Pi 5:een. Samalla päätin pysähtyä miettimään, miten järjestelmä kannattaa rakentaa niin, ettei jokaista mutkaa tarvitse myöhemmin tehdä uudelleen.
Miksi SSD eikä muistikortti
Yksi ensimmäisistä päätöksistä oli jättää microSD-kortti pois ja asentaa Home Assistant SSD-levylle.
Muistikortti on helppo ja halpa tapa päästä alkuun, mutta Home Assistant kirjoittaa sensoreiden tiloja ja tapahtumia tietokantaan jatkuvasti. Se tarkoittaa paljon pieniä kirjoituksia vuorokauden ympäri — juuri sellaista kuormaa, jossa tavallisen muistikortin kestävyys ja suorituskyky voivat tulla vastaan.
SSD maksaa hieman enemmän, mutta tarjoaa paremman pohjan jatkuvasti päällä olevalle järjestelmälle: enemmän kirjoituskestävyyttä, nopeamman tietokannan ja pienemmän riskin sille, että koko koti alkaa oireilla tallennusmedian mukana.
SSD pienentää tallennusmediaan liittyvää riskiä, mutta ei poista varmuuskopioiden tarvetta. Luotettavampikin levy voi hajota — tai järjestelmän voi rikkoa aivan itse.
Tämä kuvaa aika hyvin tapaani tehdä hankintoja. En halua sijoittaa älykotiin valtavia summia vain siksi, että jokin laite on uusi tai teknisesti kiinnostava. Käytän jo omistamaani aina kun se on järkevää, ja ostan käytettynä silloin kun käytetty ajaa saman asian.
Joskus uusi laite on silti perusteltu. Esimerkiksi Home Assistant Voice Preview Editionin tai Reolink-kameran kohdalla ominaisuudet, tuki ja käyttötarkoitus voivat painaa enemmän kuin alin mahdollinen hinta. Jokainen hankinta arvioidaan erikseen: mitä ongelmaa se ratkaisee ja onko hyöty hinnan arvoinen?
Mitä tuli mukaan ensin?
En enää muista tarkkaa järjestystä, jossa ensimmäiset integraatiot tulivat mukaan. Varhaisimpia olivat IKEA:n Zigbee-laitteet ja Roborock-robotti-imuri, pian niiden jälkeen pörssisähkön seuranta ja energiamittaus.
Järjestys kuvaa kehitystä hyvin: ensin näkymä ja yksittäiset laitteet, sitten mittaaminen ja lopulta oikeat optimoinnit.
Varmaa on ainakin tämä: järjestelmä ei pysynyt pitkään pelkkänä sähkön hintanäyttönä.
Älykodin pitää toimia myös käsin
Mitä enemmän Home Assistant alkoi ohjata, sitä tärkeämmäksi nousi yksi periaate: kodin pitää toimia myös ilman sitä.
Valon pitää syttyä seinäkytkimestä ja ilmalämpöpumpun toimia kaukosäätimellä myös silloin, kun Home Assistant on alhaalla. Automaation rikkoutuminen ei saa tehdä muusta perheestä järjestelmän ylläpitäjiä tai pakottaa odottamaan, että ehdin korjata YAML-tiedoston.
Hyvä automaatio ei poista tavallista käyttötapaa. Se tekee oikean asian valmiiksi silloin, kun kukaan ei ehdi tai muista tehdä sitä itse.
Home Assistant saa optimoida, muistuttaa ja estää tyhmimpiä hetkiä. Se ei saa ottaa kotia panttivangiksi.
Tämä rajaa myös sitä, mitä automatisoin. Kaikkea, minkä voi liittää Home Assistantiin, ei tarvitse automatisoida. Joskus hyvä näkymä tai ilmoitus on hyödyllisempi kuin monimutkainen sääntöketju. Joskus taas paras automaatio on sellainen, jota kukaan ei huomaa ennen kuin se lakkaa toimimasta.
Miksi kirjoitan tästä
Kun aloitin, olisin itse kaivannut enemmän suomalaisia kokemuksia kokonaisista toteutuksista. Foorumeilta löytyy paljon osaamista, mutta keskustelut alkavat ymmärrettävästi usein yksittäisestä kysymyksestä tai ongelmasta. Harvemmin joku kirjoittaa koko polun auki: miksi tähän ratkaisuun päädyttiin, paljonko se maksoi, mikä meni pieleen ja jäikö se lopulta käyttöön.
Oma vahvuuteni ei ole uusien integraatioiden ohjelmoiminen tyhjästä. Voin kuitenkin antaa yhteisölle takaisin toisella tavalla: dokumentoimalla, mitä rakensin, miksi valitsin juuri tämän ratkaisun ja mitä tekisin nyt toisin.
Jos jokin ratkaisu toimii, jaan miten sen tein. Jos se ei toimi, kerron senkin. Epäonnistunut kokeilu voi säästää seuraavalta ihmiseltä enemmän aikaa kuin kiillotettu onnistumistarina.
Tästä KotiLab alkaa
Yhdestä pörssisähkön hintanäkymästä kasvoi kotiautomaatiojärjestelmä, johon liittyy nyt paljon muutakin kuin sähkön hinta. Matkan varrella laitteita on ostettu uutena, käytettynä ja jätetty kokonaan ostamatta. Automaatioita on rakennettu, muutettu ja poistettu.
KotiLabissa kirjoitan nämä kokemukset auki: mitä rakensin, mitä se maksoi, mikä hajosi ja jäikö ratkaisu lopulta käyttöön. Mukana on kotiautomaatiota, itsehostettuja palveluita ja kaikkea niihin edes epäsuorasti liittyvää teknologiaa.
Kaikkea ei tarvitse rakentaa samalla tavalla. Mutta ehkä minun mutkistani on hyötyä, kun suunnittelet omaasi.